Ainakin vielä ja ollaan me kaikkee tehtykin vaikka akka ei jaksakaan päivitellä enää blogia. Ei vain oikein enää tunnu mikään miltään eikä voimia ole. Onneksi on sentään tuo intopallo inisemässä joka päivä vieressä niin ei aivan masisteluksi mene.

Treenattu ollaan kovasti tokoa vaikka halilla ei nyt ollakaan käyty. Myös viime aikoina on otettu esine-etsintää jollain ihmeellisellä tavalla aivovoimisteluna. Menty metsään ja nakeltu lelua lumihankeen ja piiloon ja odotettu että millon kakara löytää. Ja kyllähän se löytää :D Ainakin se on hoksannut kolmella kerralla täysin että mitä siltä odotetaan. Ennen joulua käytiin myös ottamassa tokohyppyä hallilla ja sekin sujui heti! On tuo fiksu poika.

Vaikka aikaa nyt riittää Neolle paljon, ei mikään voi korvata Ressun antamaa seuraa Neolle.. Huomaa miten yksinäinen Neo välillä on, syöminen on vieläkin melko vaikeaa yksinään. Onkin pitänyt joka päivä mennä Neon kanssa pyörimään lattialle kaverina ja pitää lasta hyvänä. Kyllä se itse nykyään änkeää sohvalle syliin joka päivä. Huomion tarve pojalla vain on kasvanut. Nytkin täytyy mennä Neoskin pyytäessä, katselemaan vaikka raketteja ulos.

Hyvää uutta vuotta!